Kuun alussa, 5.3. vierailimme Ranskassa Choufleurin järjestämässä FCI 8 ja 9 ryhmille tarkoitetussa näyttelyissä. Itse en ranskankieltä taida, mutta onneksi mukaan lähti ystäväni, jolla on alkeet hallussaan. Näinpä pärjäsimme maassa hyvin, valitettavasti vierailumme jäi ainoastaan parin päivän mittaiseksi, sillä vieraassa maassa edes neljän koiran porukalla pyöriminen ei ole sitä helpointa hommaa. Lähinnä siis puuhailimme kaikkea koiramaista, tutustuimme uusiin ihmisiin ja juttelimme mistäpä muusta kuin koirista; treenauksesta, kisaamisesta, terveydestä, ruokinnasta ja tietenkin kasvatuksesta. Meininki oli yllättävän rentoa, mutta kieltämättä jännitys alkoi nipistellä vatsan pohjassa, kun omille koirille tippui sertti jos toinenkin.
Kaseissa mukana olivat kultainennoutaja Luka, junnuista ainut erinomaisen saanut ja näin ollen myös ROP-juniori sekä kaikenlisäksi VSP häviten mielettömän upealle nartulle, ei siis jäänyt harmittamaan.
Curro sai kunnian olla ainut lagotto ja se edustikin rotuaan hienosti, sai ranskansertin ja ROP-tittelin sekä menolipun RYP-kehään, jonne olisin mielelläni lähettänyt jonkun muun, mutta johon muu näyttelyporukka sai kuitenkin taivuteltua minut. Olin varma ettei menestystä tulisi, turha kai kertoakaan miltä tuntui yhtäkkiä seistä neljän parhaan joukossa.. Josta loppujen lopuksi osoitettiin ykköspallille, Curro oli siis RYP-1, mahtavaa!
Yseissä Daisy oli ainut mu/ru/va keskarivilla ja otti itselleen rotunsa parhaan tittelin. Jolie-löwchen voitti suureksi yllätyksekseni upean kansainvälisen muotovaliontitteliä kantavan isänsä ja oli sekin ROP. Kumpikaan tytöistä ei ryhmäkehässä menestynyt, mutta ehdottomasti kolmen ropin ja yhden veeäspeen tuominen kotiin oli paljon paremmin kuin osasin koskaan kuvitella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti